Oletko koskaan ihmetellyt, miksi tuija-aitasi ei menesty? Syy voi hyvinkin olla havun kasvupaikassa. Havujen kuvitellaan usein olevan vaatimattomia kasvupaikansa suhteen, mutta todellisuudessa havupuuta pihaan hankkiessa kannattaa ottaa huomioon sen sijoituspaikka. Suunnittele ja valitse siis huolella oikea havu oikeaan paikkaan puutarhassasi. Tässä pieni opas eri havupuiden sijoittamisesta puutarhaan sekä ideoita havuistutuksiin!

Havuja voi istuttaa pihaan yksittäisinä puina tai ryhmittäin toistensa ja perennojen kanssa. Ajatus havupuista muodostetusta istutusalueesta saattaa kuulostaa tylsältä, mutta todellisuudessa havupuita on niin paljon erilaisia, että pelkästään niitä yhdistelemällä saat tyylikkään ja ilmeikkään pihan!

Kuva: Tim Riddolls

Isoja ja jykeviä havupuita kannattaa sijoittaa vain suurille pihoille, sillä pienessä rivitalopihassa ne varjostavat liikaa. Pienille pihoille kannattaa istuttaa pieniä, pensasmaisia havuja.

Ylevyyttä korkeilla havupuilla

Perinteinen kartiomainen metsäkuusi on osa suomalaista maisemaa ja herättää kunnioitusta. Kuusi viihtyy parhaiten kosteahkossa ja valoisassa paikassa, mutta pysyy elossa vähäisessäkin valossa. Valoisalla paikalla kuusesta tulee tuuheampi, kun taas varjossa sen kasvu on hitaampaa ja alaosan neulaset kuolevat. Kuusesta on myös monia eri variaatioita, kuten esimerkiksi kapeakasvuinen serbiankuusi sekä riippuvaoksainen surukuusi. Kuuset saattavat vaihdella myös väriltään. Jos etsit erikoisempaa kuusta pihaasi, kokeile kulta- tai purppurakuusta. Kultakuusen vuosikasvaimen neulaset ovat keväisin kullankeltaiset ja purppurakuusella kauniin punaiset. Kesän myötä väri vaihtuu vihreäksi. Sinertävää kuusta kaipaavan kannattaa hankkia esimerkiksi hopea- tai okakuusi, jonka neulaset taittuvat sinisen sävyyn.

Suuret kuuset ovat komeimmillaan muutaman puun ryhmänä avoimella ja aurinkoisella paikalla. Kuva: F. D. Richards

Jalokuuset eli pihdat eroavat kuusista neulasten, sileän rungon ja pystyjen käpyjen perusteella. Lisäksi ne kestävät varjoa paremmin, mutta ovat lyhytikäisempiä kuin kuuset. Pihdat kasvavat 15-25 metrisiksi. 

Lehtikuuset eivät ole lehtipuita eivätkä kuusia, vaikka nimen perusteella ehkä niin luulisi. Lehtikuusi on havupuu, joka tiputtaa neulasensa talveksi. Lehtikuuset sopivat erinoimaisesti suuriin pihoihin, sillä ne ovat Suomen korkeimpia puita. Ne tarvitsevat paljon tilaa ja valoa sekä runsasravinteisen maan. Lehtikuuset ovat sinnikkäitä ja kestävät hyvin pakkasta, siperianlehtikuusi menestyy jopa Lapissa asti!

Jos tahdot pihaasi korkean mutta mahdollisimman vähän varjostavan puun, mänty on paras vaitoehto. Korkeat männyt kestävät hyvin auringon paahdetta ja halloja sekä ovat hyvin vaatimattomia kasvualustansa suhteen.

Vehreät pilarit

Kolmesta seitsemään metriin kasvavat pilarikatajat rajaavat upeasti pihaa ja reunustavat kulkureittiä tai parveketta. Myös puolivarjossa viihtyvistä tuijista on monia pylväsmäisesti kasvavia lajeja. Kanadantuijan pilarimaiset lajikkeet ‘Columna’ ja ‘Fastigiata’ voivat kasvaa viidestä jopa 15 metriin. Tuijia kannattaa sijoittaa vain varjoiseen pihaan, sillä auringossa ne menestyvät vain, jos kasvualusta on tarpeeksi kostea.

Kuva: Michael Button

Matalat kartiomaiset havut kuten 1-2 m korkea kartiovalkokuusi sopivat pieneenkin pihaan. Sembramänty kasvaa kartiomaisesti 10-18 metrin korkuiseksi mutta leveyttä voi kertyä jopa neljästä kuuteen metriin. Sembramäntyä muistuttava pilarimänty on sitä kapeampi ja pylväsmäisempi vaihtoehto.

Muhkeat pensaat

Isoa ja pensasmaista havua etsiessä vuorimänty on hyvä valinta. Se kasvaa 1-3 metriä korkeaksi ja on leveydeltään 2-4 metriä. Vuorimänty menestyy vähäravinteisessa ja kuivassa maassa ja vaatii kasvaakseen aurinkoisen paikan.

Myös marjakuuset jäävät usein pensasmaiseen muotoon. Varjoisassa pihassa marjakuusi on vuorimäntyä parempi valinta, sillä se viihtyy varjossa. Japaninmarjakuusi voi kasvaa jopa 4 metriä korkeaksi ja leveäksi, kartiomarjakuusi on japaninmarjakuusen kapeampi ja matalampi versio.

Marjakuuset kestävät hyvin leikkausta, minkä vuoksi ne sopivat loistavasti pensasaitaan taikka erilaisiin muotoihin leikattavaksi. Leikkaa marjakuusesi esimerkiksi kauniin pallomaiseen muotoon tai päästä luovuutesi loistamaan mitä erikoisimmilla muodoilla!

Japaninmarjakuusta voit leikata esimerkiksi japanilaistyyliseen “pilvi” -muotoon.

Pikkupensaat

Pienet havupensaat ovat suloisia ja sopivat esimerkiksi perennapenkkiin. Monista suurista havuista on niin sanottuja kääpiöversioita. Esimerkiksi vuorimännystä on luonnostaan matalana pysyviä kääpiövuorimäntyjä, kuten esimerkiksi lajikkeet ’Gnom’ ja ’Mops’. Kääpiövuorimänty pysyy alle yksimetrisenä, jos vuosikasvaimia typistää säännöllisesti. Jos kaipaat värien vaihtelua, kannattaa kokeilla maksimissaan yksimetriseksi kasvavaa kultavuorimäntyä ‘Carsten’s wintergold’, jonka neulaset ovat kauniin kullankeltaisia. Vuorimännyn kääpiöversiot viihtyvät parhaiten kuivassa ja vähäravinteisessa maassa aurinkoisella paikalla. Vuorimännyn kasvutapaa muistuttava pensassembra menestyy auringon lisäksi puolivarjossakin.

Aurinkoisella paikalla menestyy myös kääpiömänty, jonka lajikkeista ‘Watereri’ on muodoltaan kartiomainen ja ‘Nana’ pallomainen.

Kuva: Carol Norquist, NGC Chairman

Auringossa ja varjoisillakin paikoilla menestyvät kuusen eri muodot, kuten 50-100 cm korkea pallomainen pesäkuusi, pallokuusi, kääpiövalkokuusi tai 30-50 cm korkeaksi kasvava siilikuusi.

Varjossa viihtyvän kanadantuijan pallolajikkeita on saatavilla useissa eri koissa, muodoissa ja vihreän sävyissä!

Havumatto

Havuista löytyy myös matalia maanpeittokasveja, jotka sopivat täydellisesti esimerkiksi istutusalueisiin. Auringossa ja puolivarjossa menestyvät laakakataja, sinilaakakataja ja kääpiökataja kasvavat kauniisti maanpintaa pitkin. Värivaihtelua saat käyttämällä keltalaakakatajaa ‘Golden carpet’, jossa on upean kellertävä sävy. Himalajankatajan lajike sinikataja ‘Blue carpet’ taas kuultaa sinisen sävyisenä.

Kuva: F. D. Richards

Tuivio on vaatimaton valon ja kasvualustansa suhteen. Joidenkin tuivioiden neulaset punertuvat syksyllä, mikä tekee siitä erittäin kauniin talvisin!

Kääpiökuusi viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Se voi levittäytyä jopa viiden neliömetrin alueelle.

Maanpeittohavut sopivat hyvin yhteen esimerkiksi kääpiövuorimännyn, tuijan ja kartiovalkokuusen kanssa. Niitä kannattaa sijoittaa myös puolikorkeiden perennojen ja alppiruusujen sekaan!

Ikivihreä näkösuoja

Havuista on helppo tehdä yhtenäinen aita joko näkösuojaksi pihan reunalle tai rajaamaan alueita puutarhassa. Tuija on suosittu ja hyvä havuaitakasvi, sillä se on nopeakasvuinen ja kestää hyvin muotoleikkausta. Tuija menestyy parhaiten varjoisalla paikalla. Auringossa se selviää vain, jos maa on tarpeeksi kostea.

Kuva: K M

Muita aidaksi sopivia havuja ovat esimerkiksi perinteinen metsäkuusi ja kataja. Nämä ovat kuitenkin hidaskasvuisempia tuijaan verrattuna.

Marjakuusi on hyvä havu matalampaa aitaa varten, sillä se sietää voimakastakin muotoleikkaamista ja on helppo rajata tietyn korkuiseksi. Sijoita marjakuusi varjoon, missä se ei ole alttiina petolliselle kevätauringolle.

Vaikka havut ovat melko vaatimattomia, pitää niitä silti muistaa hoitaa kastelulla, lannoituksella ja etenkin suojata keväisin kevätahavalta. Jos tahdot hankkia pihaasi havupuun, tutki tarkkaan minkälaiset havupuut valitsemaasi paikkaan sopivat. Katajat ja männyt viihtyvät auringossa ja vähäravinteisessa, hiekkapitoisessa maaperässä, kun taas tuijat, marjakuuset, tuiviot, pihdat ja lehtikuuset pihan varjoisammalla puolella.

Toivottavasti tästä pienestä ”havu-oppaasta” oli sinulle apua! 🙂 Ihanaa syksyn alkua!

Siiri