Tyrni Design

RAIKASTA JA VIHREÄÄ -BLOGI

Takapihasta viiden tähden ravintolaksi – miten lintujen talviruokinta toimii?

Oletko harkinnut aloittavasi lintujen ruokkimisen ensi talvena? Suosittelen, sillä se on erittäin antoisaa puuhaa. Lintujen ruokinta tuo iloa niin linnuille kuin myös ruokkijallekin. Se on erinomainen tilaisuus päästä näkemään lintujen elämää ja tutkimaan eri lintulajeja aivan läheltä. Jos mietit talviruokinnan aloittamista, lue nämä vinkit ruokintapisteen ylläpitämiseen!

Ruokintapisteen ylläpitäminen antaa mahtavan mahdollisuuden myös intohimoiselle luontokuvaajalle! Kuva: Kamil Porembiński

Milloin aloitan talviruokinnan?

Lintujen talviruokkimista ei kannata aloittaa liian ajoissa, jottei houkuttele etelään lähteviä muuttolintuja talvehtimaan Suomessa, mikä voi päättyä huono-onnisesti. Talviruokinta kannattaa startata vasta, kun maa on jäätynyt ja muuttolinnut ovat lähteneet etelänmatkoilleen. Muista kuitenkin pystyttää mahdollinen lintulauta ennen maan jäätymistä, jotta se kiinnittyy helpommin!

Entäs lopettaminen?

Jatka talviruokintaa aktiivisesti maan sulamiseen asti. Huomioi myös takatalven uhka, sillä takatalven sattuessa ruokinta voi olla elintärkeä talven heikentämille linnuille sekä Suomeen jo saapuneille muuttolinnuille. Ruokintaa ei kuitenkaan tarvitse jatkaa liian pitkälle kevääseen, sillä linnut kyllä löytävät ravintoa luonnostakin. Ruokinnan jatkamisesta liian pitkään voi olla linnuille myös haittaa, sillä lämpimällä säällä taudit leviävät helpommin.

Miten usein?

Satunnaisesta ruokkimisesta ei ole linnuille apua kuin vain väliaikaisesti. Jos päätät aloittaa talviruokinnan, täytyy se pystyä pitämään säännöllisenä. Jos ruokintapaikka on pieni ja kiireinen, voi ruoka loppua jo muutamassa päivässä. Paikassa, jossa ruokapisteitä on useammalla pihalla, linnut siirtyvät ruoan loppuessa toiselle pisteelle. Harvaan asutulla paikalla ruokinnan loppuminen voi johtaa jopa lintujen menehtymiseen, koska linnut ovat tottuneet samaan ruokintapaikkaan.

Kuva: Dale Poole

Miten?

Linnuille voi tarjota ruokaa monella eri keinolla. Lintulauta on erittäin perinteinen vaihtoehto sekä myös pihassa ehkä viehättävin. Laudan voi nikkaroida itsekin, mutta silloin täytyy huomata olla käyttämättä kyllästettyä puuta sen myrkyllisyyden vuoksi. Lintulaudan huonoksi puoleksi kuitenkin ilmenee se, että linnut seisovat syömänsä ruoan päällä ja ulostavat ruoan joukkoon, jolloin erilaiset taudit saattavat levitä lintujen keskuudessa. Sama ongelma ilmenee myös maaruokinnassa. Vaikka monet linnut syövät mieluiten maasta, houkuttelee maaruokinta rottia ja muita tuhoeläimiä, joita tuskin tahdon pihapiiriisi rellestämään. Ruokinnasta helpon tekee ruokinta-automaatti sen puhdistettavuuden sekä mutkattoman täyttämisen vuoksi. Suuri säiliö takaa sen, ettei ruokintapisteeseen tarvitse olla koko ajan lisäämässä ruokaa. Ruokinta-automaatit ovat hyviä pihoille, joissa ei haluta ruoan tippuvan ja leviävän maahan. Ruokinta-automaatteja täytyy muistaa myös siivota, koska siisteys vähentää esimerkiksi tautien leviämistä.

Mitä tarjolle?

Lintuja houkuttelee monenlainen ruoka, mutta linnuille parasta on energiapitoinen ravinto, kuten siemenet, pähkinät ja rasvat. Esimerkiksi leivänmurut eivät ole tarpeeksi ravitsevia. Ruoka ei myöskään saa olla liian suolaista eikä pilaantunutta. Rasvansaanti on erittäin tärkeää Suomessa talvehtiville linnuille etenkin tiukoilla pakkasilla. Sitä voidaan tarjoilla monessa eri muodossa, ja kaupasta saakin esimerkiksi rasvapalloja ja -tankoja, jotka sisältävät rasvaa ja siemeniä. Pallot ja tangot kannattaa irroittaa muoviverkoistaan esille laittaessa ja tarjota vaikkapa verkkotelineestä, jotta linnut eivät jää muoviverkkoon kiinni. Pallot kannattaa itse asiassa ostaa kokonaan ilman muoviverkkoa, jotta ei aiheuta ylimääräistä roskaa. Siemenistä lintujen herkkua ovat erityisesti auringonkukan siemenet. Saat tehtyä hyvän sekoituksen esimerkiksi kaurasta ja auringonkukasta, jolloin auringonkukan siemeniä syövät linnut heittävät kauran maahan, josta maassa syövät linnut nokkivat sen suihinsa. Näin ruokaa ei ole kerralla maassa liikaa eikä se houkuttele rottia. Jos et tahdo pihasi roskaantuvan, voit ostaa kuorettomia siemeniä.

Myös hedelmät ja marjat voivat olla lintujen mieleen. Esimerkiksi syksyllä kerätyt ja kuivatut pihlajanmarjat ovat rastaiden suurta herkkua. Tarjolle voi viipaloida myös vaikkapa omenaa tai jopa eksoottisempiakin hedelmiä, kuten kookosta. Muista: mitä monipuolisempi tarjonta pihallasi on, sitä kirjavampi on myös pihallasi vieraileva lintujoukko, eli voit nähdä ruokapisteilläsi yhä useampia lajeja.

Kuva haettu täältä.

Missä?

Erityisesti paikan suojaisuus on tärkeä seikka valitessa ruokintapisteen sijaintia. Olisi hyvä, jos paikan lähellä olisi esimerkiksi puita tai pensaita tuulensuojaksi sekä lintujen piilopaikaksi petoja varten. Ruokintapiste kannattaa sijoittaa tarpeeksi lähelle, jotta sitä on helppo hoitaa. Se ei saa kuitenkaan saisi olla liian lähellä taloa, jottei se pelästytä lintuja pois. Noin kymmenen metriä on tarpeeksi kaukana rakennuksesta. Tämä on tärkeää myös siksi, jotteivät linnut lentäisi ikkunoita päin. Pihaan voi sijoittaa monia ruokintapisteitä eri puolille pihaa. Näin pystyt vähentämään lintujen välistä kahakointia ruoasta.

 

Lintujen ruokintapisteen ylläpitäminen ei ainoastaan tarjoa linnuille paremmat selviytymismahdollisuudet talven yli, vaan myös mielenkiintoista katseltavaa ruokkijalle. Lintujen menoa on hauska tarkkailla kotitalon ikkunasta talvisena lauantai-aamuna. Kunhan muistaa pitää huolta ruokintapisteestä säännöllisesti, saat nauttia linnuista itsekin!

5 sisäilmaa puhdistavaa huonekasvia

Kutisevatko ja punoittavatko silmäsi ja ihosi? Esiintyykö sinulla usein päänsärkyä tai huimausta? Syy näihin voi löytyä huonosta sisäilmasta. Kodin ja työpaikan ilmassa esiintyy usein monia haitallisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa pahimmillaan vakavankin sairauden. Sisäilman epäpuhtaudet voivat olla kotoisin esimerkiksi huonekaluista, kodinkoneista, maaleista ja siivoustarvikkeista. Myös talon ulkopuolelta sisälle pääsevät liikenteen päästöt ja siitepöly sotkevat sisäilmaa.

Miten näitä sisäilman huonon laadun aiheuttamia oireita sitten voisi ehkäistä? Ihan ensimmäiseksi kannattaa varmistaa, onko ilmanvaihto tarpeeksi riittävää. Ilmanvaihdon merkitys painottuu etenkin uudiskohteissa. Huoneilman laatua voit parantaa myös säännöllisellä siivouksella. Nurkkiin kerääntynyt pöly voi aiheuttaa oireita, sillä siihen voi sitoutua epäpuhtauksia.

Sisäilmaa saat puhdistettua myös huonekasvien avulla. Huonekasvit sitovat itseensä sisäilman epäpuhtauksia ja juurissa olevat mikrobit hajottavat yhdisteet kasvin ja pieneliöiden ravinnoksi. Ilmanlaadun parantamisen lisäksi kasvit myös kosteuttavat sisäilmaasi sekä tuovat huoneeseen väriä ja tyylikkyyttä! Tässä 5 huonekasvia huoneilmasi raikastamiseksi!

 

1.Viirivehka (Spathiphyllum)

Viirivehka torjuu monia kemiallisia yhdisteitä ja tuo huoneeseen lumoavaa tuoksua kukinnollaan. Syötynä kasvi voi olla lievästi myrkyllinen.

2. Limoviikuna (Ficus benjamina)

Limoviikuna poistaa tehokkaasti ilman epäpuhtauksia. Limoviikuna on helposti allergisoiva kasvi. Tunnetaan myös nimellä koivufiikus.

3. Anopinkieli (Sansevieria trifasciata)

Helppohoitoisuuden suhteen anopinkieltä parempaa kasvia voi olla vaikea löytää. Tunnetaan myös nimellä isoanopinkieli.

4. Kultaköynnös (Epipremnum aureum)

Yleisistä huonekasveista eroten kultaköynnös kasvaa liaanimaisesti. Köynnös voi jopa kehittyä metrien pituiseksi ja kiipeää itse karkeaa seinää pitkin.

5. Rönsylilja (Chlorophytum capense)

Rönsylilja on helppohoitoinen ja hyvin ilmaa puhdistava kasvi. Se on nopeakasvuinen eikä edes houkuttele tuholaisia puoleensa!

Muita hyviä huonekasveja sisäilman puhdistamiseksi ovat esimerkiksi kulta- ja vuoripalmu, krysanteemit, pesäraunioinen, traakkipuu, tulilatva, laikkuvehka, kaarisulkasaniainen, flamingonkukka, ruukkuatsalea ja gerbera!

Puutarhan suojaaminen talvea varten

Pakkaset tulivat taas yllättäen ja pyytämättä. Onneksi edessä on kuitenkin vielä leuto jakso. Se kannattaa ottaa nyt viimeisenä mahdollisuutena suojata puutarha talven tulolta!

Kuvan löydät täältä.

Puut tarvitsevat talvisuojausta erityisesti pihassa vierailevilta pikku tihulaisilta. Suojaamaton hedelmäpuu voi olla ateria tarjoiluvadilla esimerkiksi myyrille, jäniksille ja peuroille. Puiden suojaus kannattaa tehdä ennen kuin maa on jäätynyt ja suojusten kiinnittäminen on vielä helppoa. Erityisesti nuoret hedelmäpuut kaipaavat irrallisen suojuksen, jotta eivät tulisi syödyksi.

Mikäli taistelet talvisin myyriä vastaan, muovisuoja on ratkaisu ongelmiisi. Tiheä rungonsuoja asetetaan tiiviisti rungon ympärille, mutta ei aivan puuhun kiinni. Myyrät saattavat usein ryömiä apajille lumen alla, joten kiinnitä suoja hyvin maahan. Näin myyrät eivät pääse syömään runkoa suojan välistä.

Puun suojaaminen käy helposti myös verkkoaidalla. Rungon ympärille laitettava verkkoaita on kätevä erityisesti jäniksiä ja peuroja vastaan, jotka kulkevat lumen päällä ja saattaisivat yltää jopa oksiinkin asti. Verkkoaidan kannattaakin olla vähintään 1,5 metriä korkea, jotta eläimet eivät ylety kaluamaan puun runkoa tai oksia. Verkkoaita pysyy pystyssä, kun kaivat sitä hieman maan sisään ja tuet seipäällä tai kivillä.

Kuva: gb Hardy

Runsaslumisena talvena verkkoaita voi hyvinkin osoittautua liian matalaksi. Tällöin kannattaa lapioida lumet pois puun ympäriltä tai tampata lumi matalammaksi. Poljettu lumi ehkäisee myös myyrien etenemistä!

Hedelmäpuut voit suojata puutarhan vierailijoilta myös kotikonstein. Voit esimerkiksi hämätä jäniseläimiä sitomalla puun rungon ympärille tuomen, mustaherukan tai kuusen oksia. Tämä sekoittaa pitkäkorvan hajuaistin niin, että puu jää koskemattomaksi. On myös olemassa tuoksupalloja, jotka levittävät tuhoeläimille vastenmielistä hajua. Ripustamalla sen oksalle suunnilleen eläimen nenän korkeudelle jää hedelmäpuu rauhaan.

Kevättalvella on myös tärkeää muistaa havupuita uhkaava kevätahava. Auringonvalon lisääntyessä havut alkavat haihduttamaan kevään toivossa entistä enemmän. Kasvi kuitenkin kuivuu, sillä se ei saa tarpeeksi vettä maan ollessa yhä jäässä. Siksi etenkin nuoret havut kannattaa suojata varjostus- tai säkkikankaalla alkukeväästä.

Jotkin puut kaipaavat suojausta myös kylmältä. Varsinkin ikivihreät, kuten alppiruusu, selviävät talvesta ehjin nahoin pakkaspeitteen avulla. Pakkaspeitteen avulla kukannuput eivät pääse paleltumaan. Kasvi suojautuu samalla myös kevätahavalta.

PERENNOJEN TALVISUOJAUS

Perennoista tavallisimmat tarvitsevat harvoin sen erityisempää talvisuojausta. Suojaa pakkasilta kaipaavat lähinnä herkät perennat, nuoret taimet sekä kivikkokasvit. Myös sellaiset perennat, jotka kasvavat menestyksensä äärimmäisellä rajalla on hyvä suojata talvisin. Kasvin talvehtiminen kannattaa ottaa huomioon jo sitä istuttaessa. Mitä talvenarempi perenna, sitä suojaisampaan paikkaan se kannattaa sijoittaa.

Erityisen arat perennat, kuten esimerkiksi ruusut ja hortensiat, kärsivät talvimärkyydestä etenkin lumettomina talvina. Laita perennojen juurelle talvisuojaturvetta, kuorikatetta tai hiekkapitoista multaa maan routaantuessa. Noin 20 cm kerros suojaa kasvia juurella seisovalta vedeltä. Voit peitellä kerroksen havunoksilla, jotta se ei lennä pois tuulen mukana. Talvisuojaturve on tärkeää muistaa ottaa pois keväällä.

Perennoille tärkein talvisuoja on lumi. Maanpintaa pitkin kasvavan ikivihreän kasvin talvehtimisen voit turvata levittämällä havunoksia sen päälle, jotta lumen kertyminen kasvin päälle helpottuisi. Havunoksat ajavat kutakuinkin saman asian pakkaspeitteen kanssa. Myös kuivien lehtien kasaaminen ikivihreän lehtipensaan päälle antaa suojaa, kunhan muistaa haravoida lehdet keväällä pois!

KÖYNNÖKSET

Myös köynnökset on suojattava talven pakkasilta. Esimerkiksi köynnösruusut, ryhmäruusut ja jalokärhö ovat erityisen herkkiä. Jos jätät köynnöksen tukikehikon varaan, saat peitettyä sen helposti pakkaspeittellä. Voit laskea köynnöksen myös maahan, jolloin voit suojata sen  ilmavasti pakkaspeitteellä tai havuilla. Pakkaspeitteen päälle voit vielä levittää mm. talvisuojaturvetta tai multaa, mutta lumi antaa köynnökselle lopullisen suojan. Köynnöksen juurelle kannattaa lisätä talvisuojaturvetta liialliselta märkyydeltä suojaamaan.

Mukavaa lokakuun viimeistä päivää!

Puutarha talviunille! Oletko valmis?

Vaikka syksy on jo pitkällä ja talvikin odottaa nurkan takana, on pihalla vielä paljon tehtävää tulevien hallojen varalle. Kun huollat pihasi syksyllä talvea varten, saat keväällä huomata puutarhasi taas heräävän kukoistukseen. Haravoinnin ohella on myös muita askareita, joiden avulla valmistat puutarhasi talveen. Näin säästyt paljolta seuraavana keväänä, ja voit nauttia pihasi vehreydestä! Tee nämä 7 asiaa valmistellaksesi pihasi pakkasia varten!

NURMIKKO TALVIKUNTOON

Parantaaksesi nurmesi talvenkestoa, kannattaa se lannoittaa. Syyslannoitus täytyy tehdä tarpeeksi hyvissä ajoin, jotta nurmi ehtii hyödyntää lannoitteen ravinteet. Lannoita nurmikkosi siis viimeistään syyskuussa! Haravoi tippuneet lehdet nurmikolta ja kerää puista tipahtaneet omenat ja muut hedelmät. Nurmi kannattaa leikata viimeisen kerran juuri ennen ensilumea. Älä kuitenkaan leikkaa nurmikkoa liian matalaksi. Nurmikkosi talvenkestoa parannat myös ilmastoimalla sitä talikon avulla.

 

SUOJAA KASVIT TIHULAISILTA

Monet koriste- ja hedelmäpuut ovat jänisten ja muiden talvella liikkuvien nisäkkäiden suurinta herkkua. Puiden rungot kannattaakin suojata viimeistään marraskuussa. Suojaa puusi jäniksiltä, myyriltä ja peuroilta muovisilla kierresuojuksilla tai metalliverkoilla. Jos tarvitset puusi suojaamiseen tukiseipäitä, muista asettaa ne ennen maan jäätymistä.

Eläimet eivät kuitenkaan ole kasvien ainoa huolen aihe talvisin, sillä myös pakkanen uhkaa kasveja. Arat kasvit, kuten esimerkiksi jaloruusut, jalokärhöt sekä arat perennat kaipaavat suojausta hallalta. Paras talvisuoja perennoille on lumi. Sen kertymistä kasvin päälle voit edistää esimerkiksi asettamalla havuja perennan päälle. Suojaa antaa myös talvisuojaturpeen tai kuorikatteen lisääminen kasvin juurelle. Lisää kate tai turve perennan tyveen noin 20 cm kerrokseksi. Havuille kannattaa hankkia pakkaspeita, varjostus- tai säkkikangas, joka suojaa ikivihreän kylmältä ja kevätahavalta.

 

KESÄKUKAT TALVIKUKKIIN

Vaikka kylmät säät estävät värikkäiden kukkien kasvun, ei puutarhasi kuitenkaan tarvitse olla autio ja harmaa talvisin, sillä osa kasveista kestää kylmää yllättävän hyvin. Vaihda siis kesäkukkasi talvikukkiin! Esimerkiksi syklaamit kestävät parin asteen pakkasia.

Myös nämä kasvit kestävät pakkasta:

-pienet havut

-koristekaalit

-kanerva

-hopealanka

-pallokrysanteemi

-ulkomuratti

Kanerva kestää kovemmatkin talvipakkaset! Kanervan lisäksi vain havukasvit selviävät yhtä kovista pakkasista.

LANNOITUS JA KALKITSEMINEN

Lannoitus parantaa hallalle arkojen kasvien talvenkestoa. Syksyisin lannoitus on helppoa, sillä sama syyslannoite käy kaikille pihan kasveille, eikä esimerkiksi havujen tarpeista tarvitse huolehtia erikseen. Muista tehdä lannoitus tarpeeksi ajoissa! Marraskuussa kasvit eivät ehdi käyttää lannoitetta hyväkseen talveen valmistautumisessa. Lannoite kannattaa levittää ennen mahdollista sadetta tai kastelua, jotta se imeytyy maahan paremmin.

Kalkitusta ei välttämättä tarvitse suorittaa syksyisin, mutta myös se on mahdollista. Sen voi jättää tehtäväksi jopa kevättalveen asti, ja levittää hangelle. Muista kuitenkin, etteivät kaikki kasvit pidä kalkituksesta. Jätä siis happamassa viihtyvät kasvit, kuten kanerva, hortensia ja havukasvit, kalkitsematta!

 

SIPULIT MAAHAN

Miksi istuttaisin kukkasipuleita? Siksi, että sipulit kukkivat keväällä jo ennen lehtien puhkeamista puihin. Kukkasipulit tuovat väriä sitä pitkään kaipaamaasi pihaan ensimmäisinä! Kukkasipuleita voit istuttaa niin pitkään, kuin maa on sula, mutta paras istutusaika on lokakuussa. Maaperä ei saa olla liian kostea, sipuleita kannattaa istuttaa esimerkiksi pensaiden, puiden ja perennojen juurelle. Istuta sipuli tarpeeksi syvälle, niin että sen päälle tulee multaa ainakin kaksi kertaa sipulin korkeuden verran.

Syksyllä voit istuttaa myös astiataimia maan jäätymiseen asti. Tämän tekeminen on itse asiassa jopa kannattavaa, sillä syksyn kosteus auttaa taimia juurtumaan. Syysitutukselle sopivat esimerkiksi havukasvit, koristepensaat ja perennat. Syksyllä istuttaessasi muista suojata taimi rungosuojuksella tai verkolla!

Narsissit tuovat värin pihaan usein ensimmäisten joukossa pitkän talven jälkeen. Kuva: David Holt

KOMPOSTOI

Kompostointi on sekä helppoa että myös todella hyödyllistä. Kompostoimalla luonnosta peräisin olevat jätteesi oikein saat parissa vuodessa aikaan hyvää ja muhevaa multaa. Kompostoi siis syksyllä siivoamasi lehdet, naatit, ruoho ja muu puutarhajäte! Kompostorissa maatuminen on kaikista nopeinta, mutta kompostin voi myös perustaa itse. Syksyllä koottu komposti käännetään seuraavana kesänä.

 

HAVUJEN MUOTOILU JA LEHTIPUIDEN LEIKKAUS

Puiden leikkaaminen on suositeltavampaa keväisin, mutta myös syksyllä se on mahdollista. Puuta kannattaa leikata syksyllä varsinkin, jos kyseessä on vuotava kasvi, esimerkiksi luumu, kirsikka, vaahtera, koivu tai villiviini. Myös hyvinkestäviä pensaita voi alasleikata syksyisin. Karsi puusta vaurioituneet oksat ja kasvustot, mutta leikkaa muuten säästeliäästi.

Annetaanpa puutarhoillemme hyvät valmistelut talvea varten, jotta se voi taas puhjeta kukkaan kylmän talven jälkeen! Joko sinun pihasi on valmiina talviunille?

Tuikkiva puutarha

Ihanaa, syksy! Värikäs luonto ja tunnelmalliset koti-illat sateen ropistessa ulkona kuuluvat ehdottomasti mun lemppariasioihin syksyssä. Joillekin syksyn pimenevät illat eivät kuitenkaan ole ilonaihe. Nyt ovat koittaneet illat, jolloin ikkunasta pihalle katsoessa ei nää kuistia pidemmälle.

Mikä pelastaisi puutarhan ankealta pimeydeltä? No pihavalot tietenkin! Tässä muutama vinkki, jotta saat pihasi loistamaan!

Erilaisia ulkovalosarjoja löydät esimerkiksi supermarketeista ja rautakaupoista. Myös puutarhaliikkeet voivat myydä ulkovalosarjoja. Valikoimaa riittää monenlaiseen makuun esimerkiksi eri väreissä ja muodoissa. Ulkovalosarjan voit ripustaa puutarhaasi haluamallasi tavalla, vain mielikuvitus on rajana! Kauniin ulkovaloasetelman saat esimerkiksi järjestämällä valot puun rungon ympärille. Näin saat myös pihasi puut esille!

Aseta valot aitaan tai kuistille rajaamaan pihaasi. Voit myös piilottaa valoja puun oksien sekaan tai muihin pihan kasveihin, kuten pensaisiin.

Hehkulamppuvalosarjat ovat nyt in! Yksinkertaiset mutta kauniit hehkulampun muotoiset led-valot tuovat pihaan sekä valoa että tyylikyyttä. Asettele valot kaiteeseen, aitaan, seinään, tai laita ne kulkemaan puusta toiseen ympäri puutarhaa.

Mikäli kaipaat puutarhasi kesäistä väriloistoa, voit hankkia myös värillisiä valoja. Leikittele eri väreillä ja luo upeita värikokonaisuuksia pihaasi!

Kokeile rohkeasti erilaisia sijoituspaikkoja ja kuvioita. Hyviä paikkoja valoille ovat esim. räystäät, terassin ympäristö, kukkalaatikon reuna, reunakiveykset, piharakennus sekä puut ja pensaat. Valojen ei myöskään tarvitse kulkea vaakasuorasti paikasta toiseen. Laita esimerkiksi valot roikkumaan puun oksalta ja luo upea valoverho. Jos pihallasi seisoo tyhjä köynnössäleikkö, käytä sitä hyväksesi ja luo itsellesi valoköynnös!

Valosarjaa voi asetella myös tiettyihin kuvioihin ja muotoihin. Kehittele esimerkiksi peuran muotoinen figuuri ja kierittele valot sen ympärille. Tai kerää vaikkapa kokonainen valosarja yhdeksi mytyksi ja laita valopallo roikkumaan puusta.

Näillä vinkeillä saat helposti piristettyä syksyn pimentämää pihaasi. Ihanaa loppuviikkoa ja leppoisia syksypäiviä!

Siiri

Pienen pieni havu-opas

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi tuija-aitasi ei menesty? Syy voi hyvinkin olla havun kasvupaikassa. Havujen kuvitellaan usein olevan vaatimattomia kasvupaikansa suhteen, mutta todellisuudessa havupuuta pihaan hankkiessa kannattaa ottaa huomioon sen sijoituspaikka. Suunnittele ja valitse siis huolella oikea havu oikeaan paikkaan puutarhassasi. Tässä pieni opas eri havupuiden sijoittamisesta puutarhaan sekä ideoita havuistutuksiin!

Havuja voi istuttaa pihaan yksittäisinä puina tai ryhmittäin toistensa ja perennojen kanssa. Ajatus havupuista muodostetusta istutusalueesta saattaa kuulostaa tylsältä, mutta todellisuudessa havupuita on niin paljon erilaisia, että pelkästään niitä yhdistelemällä saat tyylikkään ja ilmeikkään pihan!

Kuva: Tim Riddolls

Isoja ja jykeviä havupuita kannattaa sijoittaa vain suurille pihoille, sillä pienessä rivitalopihassa ne varjostavat liikaa. Pienille pihoille kannattaa istuttaa pieniä, pensasmaisia havuja.

Ylevyyttä korkeilla havupuilla

Perinteinen kartiomainen metsäkuusi on osa suomalaista maisemaa ja herättää kunnioitusta. Kuusi viihtyy parhaiten kosteahkossa ja valoisassa paikassa, mutta pysyy elossa vähäisessäkin valossa. Valoisalla paikalla kuusesta tulee tuuheampi, kun taas varjossa sen kasvu on hitaampaa ja alaosan neulaset kuolevat. Kuusesta on myös monia eri variaatioita, kuten esimerkiksi kapeakasvuinen serbiankuusi sekä riippuvaoksainen surukuusi. Kuuset saattavat vaihdella myös väriltään. Jos etsit erikoisempaa kuusta pihaasi, kokeile kulta- tai purppurakuusta. Kultakuusen vuosikasvaimen neulaset ovat keväisin kullankeltaiset ja purppurakuusella kauniin punaiset. Kesän myötä väri vaihtuu vihreäksi. Sinertävää kuusta kaipaavan kannattaa hankkia esimerkiksi hopea- tai okakuusi, jonka neulaset taittuvat sinisen sävyyn.

Suuret kuuset ovat komeimmillaan muutaman puun ryhmänä avoimella ja aurinkoisella paikalla. Kuva: F. D. Richards

Jalokuuset eli pihdat eroavat kuusista neulasten, sileän rungon ja pystyjen käpyjen perusteella. Lisäksi ne kestävät varjoa paremmin, mutta ovat lyhytikäisempiä kuin kuuset. Pihdat kasvavat 15-25 metrisiksi. 

Lehtikuuset eivät ole lehtipuita eivätkä kuusia, vaikka nimen perusteella ehkä niin luulisi. Lehtikuusi on havupuu, joka tiputtaa neulasensa talveksi. Lehtikuuset sopivat erinoimaisesti suuriin pihoihin, sillä ne ovat Suomen korkeimpia puita. Ne tarvitsevat paljon tilaa ja valoa sekä runsasravinteisen maan. Lehtikuuset ovat sinnikkäitä ja kestävät hyvin pakkasta, siperianlehtikuusi menestyy jopa Lapissa asti!

Jos tahdot pihaasi korkean mutta mahdollisimman vähän varjostavan puun, mänty on paras vaitoehto. Korkeat männyt kestävät hyvin auringon paahdetta ja halloja sekä ovat hyvin vaatimattomia kasvualustansa suhteen.

Vehreät pilarit

Kolmesta seitsemään metriin kasvavat pilarikatajat rajaavat upeasti pihaa ja reunustavat kulkureittiä tai parveketta. Myös puolivarjossa viihtyvistä tuijista on monia pylväsmäisesti kasvavia lajeja. Kanadantuijan pilarimaiset lajikkeet ‘Columna’ ja ‘Fastigiata’ voivat kasvaa viidestä jopa 15 metriin. Tuijia kannattaa sijoittaa vain varjoiseen pihaan, sillä auringossa ne menestyvät vain, jos kasvualusta on tarpeeksi kostea.

Kuva: Michael Button

Matalat kartiomaiset havut kuten 1-2 m korkea kartiovalkokuusi sopivat pieneenkin pihaan. Sembramänty kasvaa kartiomaisesti 10-18 metrin korkuiseksi mutta leveyttä voi kertyä jopa neljästä kuuteen metriin. Sembramäntyä muistuttava pilarimänty on sitä kapeampi ja pylväsmäisempi vaihtoehto.

Muhkeat pensaat

Isoa ja pensasmaista havua etsiessä vuorimänty on hyvä valinta. Se kasvaa 1-3 metriä korkeaksi ja on leveydeltään 2-4 metriä. Vuorimänty menestyy vähäravinteisessa ja kuivassa maassa ja vaatii kasvaakseen aurinkoisen paikan.

Myös marjakuuset jäävät usein pensasmaiseen muotoon. Varjoisassa pihassa marjakuusi on vuorimäntyä parempi valinta, sillä se viihtyy varjossa. Japaninmarjakuusi voi kasvaa jopa 4 metriä korkeaksi ja leveäksi, kartiomarjakuusi on japaninmarjakuusen kapeampi ja matalampi versio.

Marjakuuset kestävät hyvin leikkausta, minkä vuoksi ne sopivat loistavasti pensasaitaan taikka erilaisiin muotoihin leikattavaksi. Leikkaa marjakuusesi esimerkiksi kauniin pallomaiseen muotoon tai päästä luovuutesi loistamaan mitä erikoisimmilla muodoilla!

Japaninmarjakuusta voit leikata esimerkiksi japanilaistyyliseen “pilvi” -muotoon.

Pikkupensaat

Pienet havupensaat ovat suloisia ja sopivat esimerkiksi perennapenkkiin. Monista suurista havuista on niin sanottuja kääpiöversioita. Esimerkiksi vuorimännystä on luonnostaan matalana pysyviä kääpiövuorimäntyjä, kuten esimerkiksi lajikkeet ’Gnom’ ja ’Mops’. Kääpiövuorimänty pysyy alle yksimetrisenä, jos vuosikasvaimia typistää säännöllisesti. Jos kaipaat värien vaihtelua, kannattaa kokeilla maksimissaan yksimetriseksi kasvavaa kultavuorimäntyä ‘Carsten’s wintergold’, jonka neulaset ovat kauniin kullankeltaisia. Vuorimännyn kääpiöversiot viihtyvät parhaiten kuivassa ja vähäravinteisessa maassa aurinkoisella paikalla. Vuorimännyn kasvutapaa muistuttava pensassembra menestyy auringon lisäksi puolivarjossakin.

Aurinkoisella paikalla menestyy myös kääpiömänty, jonka lajikkeista ‘Watereri’ on muodoltaan kartiomainen ja ‘Nana’ pallomainen.

Kuva: Carol Norquist, NGC Chairman

Auringossa ja varjoisillakin paikoilla menestyvät kuusen eri muodot, kuten 50-100 cm korkea pallomainen pesäkuusi, pallokuusi, kääpiövalkokuusi tai 30-50 cm korkeaksi kasvava siilikuusi.

Varjossa viihtyvän kanadantuijan pallolajikkeita on saatavilla useissa eri koissa, muodoissa ja vihreän sävyissä!

Havumatto

Havuista löytyy myös matalia maanpeittokasveja, jotka sopivat täydellisesti esimerkiksi istutusalueisiin. Auringossa ja puolivarjossa menestyvät laakakataja, sinilaakakataja ja kääpiökataja kasvavat kauniisti maanpintaa pitkin. Värivaihtelua saat käyttämällä keltalaakakatajaa ‘Golden carpet’, jossa on upean kellertävä sävy. Himalajankatajan lajike sinikataja ‘Blue carpet’ taas kuultaa sinisen sävyisenä.

Kuva: F. D. Richards

Tuivio on vaatimaton valon ja kasvualustansa suhteen. Joidenkin tuivioiden neulaset punertuvat syksyllä, mikä tekee siitä erittäin kauniin talvisin!

Kääpiökuusi viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Se voi levittäytyä jopa viiden neliömetrin alueelle.

Maanpeittohavut sopivat hyvin yhteen esimerkiksi kääpiövuorimännyn, tuijan ja kartiovalkokuusen kanssa. Niitä kannattaa sijoittaa myös puolikorkeiden perennojen ja alppiruusujen sekaan!

Ikivihreä näkösuoja

Havuista on helppo tehdä yhtenäinen aita joko näkösuojaksi pihan reunalle tai rajaamaan alueita puutarhassa. Tuija on suosittu ja hyvä havuaitakasvi, sillä se on nopeakasvuinen ja kestää hyvin muotoleikkausta. Tuija menestyy parhaiten varjoisalla paikalla. Auringossa se selviää vain, jos maa on tarpeeksi kostea.

Kuva: K M

Muita aidaksi sopivia havuja ovat esimerkiksi perinteinen metsäkuusi ja kataja. Nämä ovat kuitenkin hidaskasvuisempia tuijaan verrattuna.

Marjakuusi on hyvä havu matalampaa aitaa varten, sillä se sietää voimakastakin muotoleikkaamista ja on helppo rajata tietyn korkuiseksi. Sijoita marjakuusi varjoon, missä se ei ole alttiina petolliselle kevätauringolle.

Vaikka havut ovat melko vaatimattomia, pitää niitä silti muistaa hoitaa kastelulla, lannoituksella ja etenkin suojata keväisin kevätahavalta. Jos tahdot hankkia pihaasi havupuun, tutki tarkkaan minkälaiset havupuut valitsemaasi paikkaan sopivat. Katajat ja männyt viihtyvät auringossa ja vähäravinteisessa, hiekkapitoisessa maaperässä, kun taas tuijat, marjakuuset, tuiviot, pihdat ja lehtikuuset pihan varjoisammalla puolella.

Toivottavasti tästä pienestä ”havu-oppaasta” oli sinulle apua! 🙂 Ihanaa syksyn alkua!

Siiri

KUMPPANIT

Green Idea
Kurjenpolvi

Tehdäänkö yhteistyötä?
Ota yhteyttä!

YHTEYSTIEDOT

Pääkaupunkiseutu, Oulu
040 524 3602
Hankasuontie 4, 00390 Helsinki
Y: 2792823-9